Joensuu 2025 – Kukoistava kansainvälinen yliopistokaupunki
Kokoomuksen kuntavaaliohjelma
Elinvoima, osallisuus ja kuntatalous
Hyvinvointi pitää ensin rakentaa, jotta sitä voi jakaa. Tavoitteemme on, että Joensuu on Suomen yrittäjäystävällisin kunta, johon yritysten on helppo tulla ja jossa yritysten kasvua tuetaan. Julkiset hankinnat on toteutettava niin, että paikalliset yritykset voivat osallistua menestyksekkäästi kilpailutuksiin. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat kaupungin elinvoiman edellytys. Lentoyhteydet on turvattava varmistaaksemme yritystemme menestyksen. Nopeat Itäradat -hanketta on edistettävä. Työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan on tarttuva. Keskusta-alueen elinvoimaa on tuettava monipuolisilla tapahtumilla ja parantamalla saavutettavuutta esimerkiksi sallimalla puolen tunnin vapaa pysäköinti.
Kaupunki on elinvoimainen, kun se kasvaa. Vahva kuntatalous takaa kasvun edellyttämät laadukkaat palvelut. Kunnan investoinnit on pidettävä kohtuullisella tasolla, jottei kaupungin velkamäärä nouse kohtuuttomasti. Kilpailukykyiset ja vakaat kunta- ja kiinteistöveroprosentit tukevat kaupungin elinvoimaisuutta. Me ajattelemme, että ihmisten pitää saada mahdollisimman pitkälle itse päättää, miten he omat rahansa käyttävät.
Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja laaja toisen asteen koulutus tukevat Joensuun vetovoimaa. Kansainväliset opiskelijat ja työvoima ovat kehittyvän ja kansainvälisen Joensuun perusta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on luovuttamattomia arvoja, eikä rasismia tai vihapuhetta tule suvaita.
Osallisuus ja saavutettavuus on saatava osaksi arkipäivää. Osallistava budjetointi on otettava käyttöön ja asukas- ja kyläyhdistyksien roolia oman alueensa kehittämisessä on vahvistettava. Nuorisovaltuustoa sekä vammais- että vanhusneuvostoja on kuultava kaikissa merkittävissä päätöksissä. Kaupungin viestinnän tulee olla kaikille saavutettavaa.
Kasvatus ja koulutus
Haluamme, että Joensuussa järjestetään maan parasta kasvatusta ja koulutusta. Se tarkoittaa mm. oikea-aikaista oppimisen tukea, opinto-ohjauksen lisäresursointia ja koulupsykologi- sekä kuraattoripalvelujen vahvistamista. Hyvän opetuksen tae on koulutettu opetus- ja kasvatushenkilöstö, joka on oikein suhteutettu oppilasmäärään. Jokainen koulu tarvitsee pedagogisen johtajan.
Erityisopetuksen on tuettava lapsen kasvua aina varhaiskasvatuksesta läpi koulupolun. Pienryhmäopetusta on järjestettävä oppilaille, joille se on oppimisen kannalta paras vaihtoehto. Korona-ajan, erityisesti etäopetuksen, tuomat tarpeet oppilaiden tukeen on turvattava.
Varhaiskasvatuksessa tarvitaan riittävästi ammattilaisia, ja lapsiryhmien on oltava pieniä. Varhaiskasvatuksen on oltava perheille lähipalvelua, ja sitä on pystyttävä tarjoamaan myös vuorotyötä tekeville perheille.
Opetusryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina. Oppivelvollisuusiän nostosta aiheutuneet lisäkulut eivät saa vähentää muun opetuksen resurssointia esimerkiksi materiaalihankinnoissa. Tuntikehystä on kasvatettava Joensuussa. Se mahdollistaa mm. laajemmat kielivalinnat. Kiusaamiselle pitää olla ehdoton nollatoleranssi.
Kaupunkirakenne, ympäristö ja ilmastonmuutos
Kaavoituksen tehtävä ei ole estää ja rajoittaa, vaan mahdollistaa kaupungin kehittyminen asukkaita osallistamalla. Elinvoimaa lisää myös salliva kaavoitus, joka tukee yritysten sijoittumista ja asukkaiden viihtyvyyttä tarjoten erilaisia mahdollisuuksia asua. Uskomme kaavoituksen monipuolisuuteen ja asuntotuotannossa markkinaehtoisuuteen.Rakentamisen ohjaamisessa on taattava kuntalaisille sujuvat lupaprosessit. Kaikki rakentamisen rajoitukset, jotka eivät ole välttämättömiä, on poistettava. Asukkaille on jätettävä asuntoalueiden läheisyyteen myös luonnonmukaisia virkistysalueita.
Kaupungin on edistettävä ympäristön puhtautta, luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on jokaisen kansalaisen ja kunnan tehtävä. Kaupunkia kehitetään kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Kuntalaisten vastuuta tukee mahdollisimman kattava kierrätyspisteiden verkko ja jätemaksujen kohtuullinen taso.
Ihmisten ja tavaran liikkuminen on koko yhteiskunnan elinehto. Ihmisten liikkuminen on mahdollistettava koko Joensuussa, niin kävellen, pyörällä kuin autollakin. Kaupungin tulee edistää biokaasutankkausaseman ja sähkölatauspisteiden rakentamista alueellaan. Liikenneverkon ylläpito ja kehittäminen eivät saa jäädä muiden investointien jalkoihin.
Kulttuuri ja liikunta
Kaupunkilainen on ymmärrettävä kulttuuria luovana, ei vain vastaanottavana, osapuolena. Kulttuuri kuuluukin kaikille. Kaupungissa kulttuuri näkyy paitsi laadukkaissa kulttuurilaitoksissa, myös kaupunkikuvassa. Kulttuuritarjonnan tulee olla monipuolista ja tarjontaa on oltava myös maaseutualueilla. Kulttuuri- ja musiikkitalo on rakennettava sovitussa aikataulussa. Kulttuurin ja taiteen tekijöille on taattava riittävä tuki korona-ajasta selviytymiseksi. Kuvataiteen ja musiikin opetus on turvattava. Nuorille on mahdollistettava matalankynnyksen osallistava luovan tekemisen tila.
Kirjastot ovat sivistyksen perusta ja yhteinen olohuoneemme. Riittävät aineistomäärärahat mahdollistavat kattavan valikoiman. Rantakylän kirjaston remontti on toteuttava välittömästi.
Kaupunkilaisia kannustetaan liikkumaan monipuolisesti. Säännöllinen liikunta ennaltaehkäisee monia sairauksia. Lähiliikuntapaikat on pidettävä turvallisessa ja hyvässä kunnossa ja edelleen maksuttomina alle 18-vuotiaille. Liikuntaseuroja ja kansalaisopistoa on kohdeltava yhdenvertaisesti liikuntavuoroja jaettaessa. Vesikon peruskorjaus ja laajennus toteutetaan valtuustokauden aikana. Liikuntapaikka- ja kulttuuripaikkasuunnitelmat päivitetään valtuustokausittain järjestöjä ja asukkaita kuunnellen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sote-palveluissa tarvevakioitu rahoitus on Pohjois-Karjalan kannalta välttämätön. Emme kaipaa maakuntahallintoa emmekä maakuntaveroa. Sote-uudistusta olemme tehneet perustamalla Siun soten. Sitä kehittämällä ja epäkohtiin puuttumalla siitä saadaan vielä parempi. Valtakunnallisten hoitosuositusten tulee olla vastaanottopalveluiden kehittämisen ja järjestämisen pohjana. Ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveydenhoito on nostettava uudelleen arvoonsa ja se on resursoitava riittävästi.
Hoitoon on päästävä nopeasti. Yksityinen terveydenhuolto sisältäen suun terveydenhuollon on otettava mukaan täydentämään julkisia palveluja. Hoitosetelien käyttöä on hyödynnettävä ja mahdollistettava se, että eri kokoiset palveluntarjoajat voivat niitä tuottaa. Vaadimme terapiatakuuta. Mielenterveysongelmissa hoitoon on päästävä varhaisessa vaiheessa. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla nopea hoitoon pääsy heti ongelmien ilmaannuttua on ensiarvoisen tärkeää. Vammaisten subjektiiviset oikeudet on turvattava yhdenvertaisesti ja MYK-kuljetuspalvelut on saatava sujuvammiksi.
Senioreiden itsenäistä toimintakykyä on tuettava kaikin keinoin. Kuntien tehtävä on huolehtia siitä, että Ikäihmisille on sopivia liikuntapaikkoja, kotiin tuotuja palveluja ja omaishoitajille järjestyy lepopäiviä. Siinä vaiheessa, kun tarvitaan tehostettua palveluasumista, tärkeintä on inhimillisyys, tuttu ammattitaitoinen henkilöstö ja kodinomainen ympäristö. Virkistystoimintaa ikäihmisille voidaan järjestää kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä.